perjantai
Perjantai. Viikonloppu edessä.
Lapset lähtevät viikonloppuna reissuun ja olisi koko viikonloppu aikaa puolison kanssa peuhata.
Meillä ei kuitenkaan peuhata – jos vanhat merkit paikkaansa pitää. Puoliso järjestää koko viikonlopun ajaksi niinpaljon tekemistä, että nukkumaanmenot menevät puolilleöin ja väsymys tekee työnsä. Mitään ei tule tapahtumaan.
On niin tyhmä olo.
Täällä täysin anonyymissä kirjoituspaikassa on hyvä tunnustaa kaikki huonot puolensa itsestäni. Kukaan ei koskaan tunnista minua täältä. Paitsi, jos kerron jollekin. 🙂
Minulla on yksi ihana naisystävä. Kerromme toisillemme haaveistamme ja toiveistamme elämässämme. Tapasimme toisemme netin deittipalstalla ja hän on minua kymmenen vuotta vanhempi. Hänellä on kokemuksen tuomaa viisautta elämässään. Hän on mukavalla asenteella varustettu. Keksii hyviä sanontoja eri tilanteissa. Hän on ihana. Hän pitää itsestään hyvää huolta fyysisestikin. Olen hieman ihastunut häneen.
Hänellä vähän samanlainen tilanne. Kotona muuten menee hyvin, mutta se läheisyys ei tuo tyydytystä.
Asumme pienillä paikkakunnilla – toistemme naapuripaikkakunnilla.
Tässäpä on makustelua näin alkuun niille, jotka eksyvät tätä blokia lukemaan. Lieneekö kukaan edes löytänyt tätä?
